We kindly inform that your browser is no longer supported by Microsoft and poses a security risk.

Please switch to current Microsoft Edge, Firefox or Chrome.

Tietoa aiheesta

Vammaisten maahanmuuttajien tilannetta Suomessa on tutkittu vasta vähän. Selvityksissä on kuitenkin havaittu, että heidän kohdallaan yhdenvertaisuus ja yhteiskunnallinen osallisuus eivät toteudu toivotulla tavalla.

Maahanmuuttajataustaisten vammaisten henkilöiden määrästä Suomessa ei ole tarkkaa tilastotietoa. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että maailman väestöstä 2–4 % on vaikeasti vammaisia ja 15 % elää jonkin toimintarajoitteen kanssa.

Kun tätä arviota sovelletaan Suomessa vuonna 2019 asuneiden ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrään, voimme karkeasti arvioida Suomessa asuvan noin 63 000 jollain tavalla toimintarajoitteista maahanmuuttajaa tai ulkomaalaistaustaista. Heistä noin 8 000−16 000 olisi tämän arvion mukaan vaikeasti vammaisia.

Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrän voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa vammaispalveluissa. Vammaispalvelut eivät kuitenkaan välttämättä tavoita kaikkia tukea tarvitsevia riittävän hyvin.

Palveluiden tavoittaminen on usein haasteellista henkilöille, joille suomen kielen taito on heikko ja suomalainen palvelujärjestelmä vieras. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön AMiD-hankkeen selvityksessä ilmeni, että vammaiset maahanmuuttajat putoavat helposti maahanmuuttaja- ja vammaispalveluiden väliin ja jäävät tästä syystä pois palveluiden piiristä.

Pakolaistaustaisten vammaisten henkilöiden parissa köyhyyttä esiintyy myös enemmän kuin muiden vammaisten henkilöiden kohdalla. Suurin syy vammaisten henkilöiden huonoon taloudelliseen tilanteeseen on työmahdollisuuksien puute.

Kahteen vähemmistöryhmään kuuluvina vammaiset maahanmuuttajat saattavat kohdata moniperusteista syrjintää. Tämä tarkoittaa syrjintää kahden tai useamman eri ominaisuuden perusteella. Tämän lisäksi heidän arkensa voi sisältää sekä maahanmuuttajataustaan että vammaisuuteen liittyviä käytännön haasteita, kuten esteellisiä ympäristöjä, kielivaikeuksia, monimutkainen palvelujärjestelmä ja puutteellinen tieto omista mahdollisuuksista.